Olen harrastanut kirjeenvaihtoa suunnilleen siitä asti kun opin kirjoittamaan, ensin pieniä lappusia kavereiden kanssa, sitten ihan oikeaa postitse lähettämistä, kun pari kaveria muutti kauas pois. Vilkkainta kirjeenvaihto oli teini-iässä, opiskeluaikana se sitten hiipui. Entisessä työpaikassani kohtasin askarteluhenkisen sielunsisaren. Kun lähdin toisiin töihin, päätimme jatkaa yhteydenpitoa kirjeitse. Ystäväni tapa valita kirjepaperien kuviin sopiva postimerkki tarttui minuunkin. Käytäntö jalostui vähitellen teemakirjeenvaihdoksi, joka äityy toisinaa melkoiseksi hifistelyksi, pieneksi kilpailuksikin.
Mitä on teemakirjeenvaihto?
Teemakirjeenvaihdossamme kirjepaperit, kirjekuori ja mahdollisuuksien mukaan postimerkkikin ovat jonkin tietyn teeman mukaiset. Teemoja ovat yleisimmin ollet
- eläimet ( esim. pöllöt, mäyrä, kurki, kotilot)
- kasvit ( esim. vaahtera, saniaiset, tulppaani)
- luonnonilmiöt (esim. revontulet, lumi)
- esineet ( esim. silmälasit, kristallikruunu, viuhka)
Erikoisempia teemoja ovat olleet esim. neljä elementtiä, Grimmin sadut, suklaa ja sirkus. Yleensä valitsemme teemat itse sen mukaan, millaista materiaalia on sattunut kertymään, ja tietysti vuodenaikojen mukaan. Joskus annamme toisillemme teemahaasteita, yleensä kaksi vaihtoehtoa, joista valita toinen. Kirjeen teksti ei liity teemaan, vaan on tavallista kirjoittelua kuulumisineen ja pohdiskeluineen.
Materiaalit
Koska perinteinen paperikirjeiden kirjoittelu on harvinaistunut, ei varsinaisia kirjepapereitakaan ole saatavilla niin kuin ennen, mutta ei hätää! Paperia on kuitenkin yllin kyllin. Yksivärisiä papereita voi itse koristella teeman mukaisiksi piirustuksilla, kiiltokuvilla, tarroilla, leimoilla, vanhoilla postimerkeillä ja lehdistä leikatuilla kuvilla.
Enemmän tulee kuitenkin käytettyä papereina lehdistä ja kirjoista revittyjä sivun kokoisia kuvia. Hankin halpoja ja ilmaisia kirjoja askartelutarkoituksiini kierrätyskeskuksesta sekä kirjaston poisto- ja vaihtohyllyistä. Etenkin tietyistä aikakauslehdistä saa mainioita koko sivun kuvia, jotka soveltuvat suoraan kirjepereiksi. Tällaisia ovat monet luonto-, puutarha-, maantieto-, ja valokuvausalan lehdet, esim. Suomen Luonto ja GEO. Monissa naistenlehdissä on paljon sopivia mainoskuvia, joissa on vähän tekstiä ja paljon yksiväristä pintaa. Kirjepaperiksi sopivat yleisesti ottaen sivut, joissa on laajoja väripintoja ilman suuri kontrasreja. Vaaleisiin pintoihin voi kirjoittaa tummalla kynällä, tummiin pintoihin paras on valkoinen geelikynä.
Enemmän tulee kuitenkin käytettyä papereina lehdistä ja kirjoista revittyjä sivun kokoisia kuvia. Hankin halpoja ja ilmaisia kirjoja askartelutarkoituksiini kierrätyskeskuksesta sekä kirjaston poisto- ja vaihtohyllyistä. Etenkin tietyistä aikakauslehdistä saa mainioita koko sivun kuvia, jotka soveltuvat suoraan kirjepereiksi. Tällaisia ovat monet luonto-, puutarha-, maantieto-, ja valokuvausalan lehdet, esim. Suomen Luonto ja GEO. Monissa naistenlehdissä on paljon sopivia mainoskuvia, joissa on vähän tekstiä ja paljon yksiväristä pintaa. Kirjepaperiksi sopivat yleisesti ottaen sivut, joissa on laajoja väripintoja ilman suuri kontrasreja. Vaaleisiin pintoihin voi kirjoittaa tummalla kynällä, tummiin pintoihin paras on valkoinen geelikynä.
Täydellinen kirjepaperi naistenlehdestä, ja domonstraatio sen käytöstä. |
Kirjekuorina käytän yleensä koko sivun kuvaa taiteltuna kirjekuoreksi tai valmista kirjekuorta tuunattuna teeman mukaiseksi. Joskus on tullut kokeiltua erikoisempiakin ratkaisuja, kuten karkkipussia, kangaskuorta ja ontoksi koverrettua kirjaa.
Postitoimistojen valikoima postimerkkien suhteen on yleensä varsin suppea, mutta uusiin teemoihin voi varautua etukäteen hommaamalla varastoon aina kaikkia uusia merkkejä, niitä aina eniten, jotka näyttävät monikäyttöisimmiltä ja sopivat moneen teemaan. Postin nettikaupasta saa hyvin aikaisemmin ilmestyneitä merkkejä, joiden painos ei ole vielä loppu. Vielä ei teemahifistelymme ole ajautunut siihen, että olisimme loppuunmyytyjä merkkejä ostaneet nettihuutokaupasta tms., mutta olen minä niitä käynyt kyllä kurkkimassa. Aina ei lyödy aivan suoraan teeman mukaista postimerkkiä. Silloin pitää vähän soveltaa, etsiä teemaan liittyvä asia merkistä tai kehittää joku aasinsilta. Mutta oikeastaan on hauskaakin miettiä, miten toinen on ajatellut kunkin postimerkin liittyvän kulloiseenkin teemaan.
teema: KROKOTIILIT (postimerkin kengät ovat krokotiilinnahasta tehdyt) |
teema: KILPIKONNAT (postimerkissä Muumipeikko hyppelee vedestä pilkistävien kilpikonnan kilpien päällä, ainakin hyvällä mielikuvituksella) |
Uusin teemani on 'helmi'. Materiaali on ollut jo kauan valmiina, mutta olen säästänyt teemaan helmikuuhun, ja nyt se on siis aika ottaa käyttöön.
Tässä joitakin vanhoja kuoriani vuosien varrelta.
teema: PUNAKÄRPÄSSIENI |
Ja tässä muutamia, joita posteljooni on minulle toimittanut. Kauniita, eikö? On aina riemukasta löytää tällainen postilaatikosta!
Vau! Ihana idea ja aivan upeat kuoret ja kirjepaperit! Mie olen yhden ystäväni kanssa korttivaihdossa. Lähettelemme siis ilmaiskortteja. Joskus saattaa mennä lähes vuosikin ilman kortin lähetystä, välillä on tiiviimpää. Pieni muistamisen ele, nykyään kun kun kortit ja kirjeet ovat niin harvinaisia. Mutta teidän teemakirjeenvaihto on aivan eri sfääreissä.
VastaaPoistaKiitos kiitos! Oikeaa käsinkoskettavaa postia on aina kiva saada, harmi että sen lähettely on harvinaistunut. Lähettelen toisinaan nimettömänä yllätyspaketteja ystäville, joita en ole nähnyt aikoihin. Jotenkinhe kuitenkin aina arvaavat lähettäjän. Outoa.
VastaaPoista