Syvyyksien saalistajat

Merieläimet ovat olleet meillä viime aikoina kovassa kurssissa.  Kun kysyin esikoiselta, minkä kuvan hän haluaisi uuteen pipoon, hän toivoi ahmattiankeriasta ( Saccopharynx sp.).

Toteutin kalan silitysarkeilla (ohje), joista harmaa on heijastavaa materiaalia.  Silmäksi laitoin silitettävän strassin.  Eihän tuosta pökerryttävän kaunis tullut, mutta eipä ole mallikaan.  Kauneus on toki katsojan silmässä, ja pipo otettiin ilolla vastaan.

Olen aina ollut valaiden harras ystävä.  Kun löysin Sampsukasta kaskelottitrikoota, päätin tehdä siitä naperoille pyjamat.  Viime aikoina ei ole tullut lisäyksiä listaani "Kantapään kautta opittuja asioita", mutta voisin muuttaa listan nimeksi "Asioita, jotka olisi pitänyt oppia tyrimisen jälkeen", sillä toistin pari vanhaa mokaani.  Toinen virhe jäi vaatteen sisäpuolelle, mutta toista on mahdoton peitellä.  Leikkasin pienempien housujen toisen lahkeen näetsen väärin päin, ja nyt valaat uivat selällään.  Lohduttauduin sillä, että kun lapsi katsoo yllään olevia housuja, ylösalaisin olevat kaskelotit näyttäytyvät hänelle oikein päin.

Tein paitojen etukappaleisiin kuvat käyttäen kankaallekin tarkoitettua leimasinväriä (Versa Craft) ja silitysarkkeja.  Leikkasin kontaktimuovista aaltosabluunan (ensin leikkasin aallot väärälle puolelle, kuten kuvasta näkyy), liimasin sen kankaaseen, ja töpöttelin väriä sabluunan reunaan himmentäen alaspäin.  Sitten irrotin kontaktimuovin ja silitin värin leivinpaperin läpi kiinni kankaaseen.  Lopuksi silitin silitysarkeista leikkaamani kaskelotin ja kimmeltävät pärskepisarat (ohje).

Merellisiä unia!